Avoimempi Jyväskylä tarkoittaa minulle ennen kaikkea päätöksenteon avoimuutta: kaupungin päätöksentekoa ja asioiden valmistelua avataan sekä päättäjien sidonnaisuudet ilmoitetaan. Kaupunkilaiset otetaan mukaan päätöksentekoon ja asioiden valmisteluun.
Tällä hetkellä kaupunginvaltuuston kokoukset lähetetään suorana epäkaupallisessa vapaaehtoispohjalta toimivassa nettiradiossa Radio Hearissa. Tämä on hyvä alku; mielestäni valtuuston kokoukset tulisi lähettää suorina videolähetyksinä ja niiden tulisi olla saatavissa myös tallenteina. Kannattaisin myös ensi askeleena avoimuuteen, että vähintään yksi lautakunnan kokous vuodessa pidettäisiin kaupunkilaisille avoimena vaikka kaupunginteatterissa. Todellinen avoimuus pitää aloittaa pienistä askelista.
Avoimuuden vaatimus haastaa myös luottamusmiehiä kirjoittamaan blogeihinsa, nettisivuille tai Facebook-profiileihinsa enemmän tietoa vaalien välillä sekä osallistumaan kansalaiskeskusteluun päätetyistä ja valmisteltavista asioista.
Osallistuvan budjetoinnin keinoin saataisiin myös asukkaat mukaan valmistelemaan heille itselle tärkeitä asioita. Kaupunki voisi avata vaikkapa ympäristönhoitoon liittyvää budjettia ja tarjota asukasyhdistyksille tai vapaamuotoisille asukkaiden yhteisöille mahdollisuuden esittää, mikä puisto tai alue kunnostetaan kaupungin toimesta tai yhdessä alueen vapaaehtoisten ja kaupungin ammattilaisten kanssa. Tämä lisäisi myös yhteisöllisyyttä ja luovuutta.
Avoimemmassa Jyväskylässä kaupungin virkamiehet, luottamushenkilöt ja kansalaiset tekevät parempia päätöksiä.
Petri Vähäkangas
puheenjohtaja, Jyväskylän Vihreät
kulttuuri-, liikunta- ja nuorisolautakunnan jäsen
kunnallisvaaliehdokas
julkaistu Keskisuomalaisessa 8.9.2012 linkki kirjoitukseen